1. Taustaa
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaan opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskelu-huoltosuunnitelma. Suunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Opiskeluhuoltosuunnitelmaan tulee olla sisällytettynä suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.
Laki naisten ja miesten tasa-arvosta 609/1986 määrää laatimaan oppilaitoskohtaisesti tasa-arvosuunnitelman yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Sekä lukioissa että Joensuun kaupungin tasolla on laadittu tasa-arvosuunnitelmat, joita tarkistetaan tarvittaessa. Tasa-arvolain mukaan erityisesti huomiota tulee kiinnittää muun muassa seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Yhteiskoulun lukiossa suunnitelman laatimiseen osallistuu yhteisöllinen opiskelijahuoltoryhmä yhteistyössä eri asiantuntijatahojen kanssa
2. Käsitteistä
2.1 Väkivalta ja kiusaaminen
Kiusaamisella tarkoitetaan joutumista toistuvasti toisten tahallisen ja kielteisen toiminnan kohteeksi. Kiusaaminen on mahdollisesti henkistä tai fyysistä.
Suoralla kiusaamisella tarkoitetaan fyysistä tai sanallista satuttamista. Fyysinen satuttaminen voi olla esimerkiksi lyömistä, tönimistä tai potkimista. Fyysisenä kiusaamista on myös omaisuuden tai esimerkiksi koulutöiden varastamista tai tuhoamista.
Epäsuoralla kiusaamisella tarkoitetaan mm. satuttamista kiertoteitse vahingoittamalla ihmissuhteita tai sulkemalla pois joukosta. Epäsuora kiusaaminen voi olla esimerkiksi arvostelemista selän takana tai vahingollisten juorujen ja perättömien juttujen levittämistä. Epäsuora kiusaaminen on usein vaikeasti havaittavaa. Tällaisia kiusaamisen muotoja ovat mm. vihjaileminen, monimerkitykselliset viestit, joiden todellinen merkitys aukeaa vain tietylle opiskelijaryhmälle, sekä vuoro-vaikutussääntöjen rikkominen, kuten tervehtimättä jättäminen tai vastaamatta jättäminen. Lähtökohtana kiusaamisessa pidetään kiusatuksi joutuneen omia kokemuksia. Kiusaaja ei välttämättä tunnista kiusaavansa.
Kiusaamista ovat:
- Fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen ja väkivalta
- lyöminen, potkiminen, töniminen, nipistely, kamppaaminen, esineillä heittäminen, hiuksista vetäminen; väkivalta, joka naamioidaan urheiluksi ja leikiksi; pään kastaminen vessanpönttöön tai lavuaariin jne.
- Henkinen väkivalta , pilkkaaminen, eristäminen muista opiskelijoista, haukkuminen, matkiminen, naurunalaiseksi tekeminen, syrjään jättäminen, toisten yllyttäminen yhtä vastaan, pettäminen, juorujen levittäminen, ilmeily, huokailu, merkitsevien silmäysten vaihtaminen toisten kanssa, kikattelu tai pilkallinen nauru, rahan kiristäminen jne.
- Vallankäyttö uhkaaminen, kiristäminen, muista eristäminen, pakottaminen tekoihin, pelottelu, uhkailu, väärin neuvominen.
- Haitanteko, tavaroiden piilottelu ja tavaroiden luvatta ottaminen, yksin jättäminen, omaisuuden tahallinen tuhoaminen, peleistä ja leikeistäpoisjättäminen, toisen nimissä toimiminen
Kiusaaminen voi tapahtua eri ympäristöissä, usein sosiaalisessa mediassa. Kaikki epämiellyttävältä tuntuva kohtelu ei kuitenkaan ole kiusaamista. Riidat ja erimielisyydet kuuluvat ihmisten väliseen kanssakäymiseen, eivätkä ne ole kiusaamista. Riidat ja erimielisyydet eroavat kiusaamisesta siinä, että ne ovat yleensä ohimeneviä ja hetkellisiä, eikä niiden kohteeksi joudu jatkuvasti yksi ja sama opiskelija. Kiusoittelu tai raju leikki eivät ole kiusaamista, jos niihin osallistuvat opiskelijat ovat asiasta samaa mieltä ja se on kaikkien mielestä hauskaa.
Kiusaamista esiintyy nuorten keskuudessa usein verhotusti ja ilman että aikuiset sitä näkevät. Esimerkiksi ryhmässä kiusaamisesta kärsivät hyvin usein myös ne, jotka eivät ole kiusaamisen varsinaisia kohteita. Ryhmän kulttuuri saattaa rakentua tällöin pelon varaan avoimen aktiivisuuden sijasta. Väkivaltaa on myös opiskelijan väkivaltainen ja uhkaava käyttäytyminen, jolla hän vaarantaa toisen henkeä tai terveyttä tai joka kohdistuu esimerkiksi oppilaitoksen irtaimistoon.
2.2 Seksuaalinen häirinnän tunnusmerkit
Häirinnällä tarkoitetaan tässä suunnitelmassa seksuaalista häirintää ja sukupuoleen perustuvaa häirintää. Seksuaalista häirintää on ei-toivottu yksipuolinen huomio, joka liittyy sukupuoleen. Seksuaalinen häirintä sanoin, elein tai teoin on kiusaamista. Häirintä saa toisen tuntemaan itsensä noloksi, pelokkaaksi, loukkaantuneeksi tai vihaiseksi. Häirintä voi tapahtua myös sosiaalisessa mediassa tai puhelimen välityksellä. Sukupuolinen huomio muuttuu häirinnäksi silloin, kun sitä jatketaan, vaikka huomion kohde ilmaisisi sen olevan epämiellyttävää. Huomion kohteena olevan henkilön oma tuntemus ja kokemus on mittari siihen, onko huomio seksuaalista häirintää vai ei.
Seksuaalista häirintää ovat esimerkiksi:
- sukupuolisesti vihjailevat eleet tai ilmeet, nimittelyt sukupuoliseen suuntautumiseen liittyen
- kaksimieliset puheet tai vitsit
- vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevat asiattomat huomautukset tai kysymykset
- näkyvillä olevat pornografiset tai yliseksuaaliset painotuotteet
- seksuaalisesti värittyneet kirjeet, viestit sosiaalisessa mediassa tai sähköpostit
- häiritsevä fyysinen koskettelu
- sukupuoliyhteyttä tai muuta sukupuolista kanssakäymistä koskevat ehdotukset tai vaatimukset
- raiskaus tai sen yritys
- halventavat puheet toisesta sukupuolesta tai toisen sukupuolen alentaminen yhteisön vuorovaikutustilanteissa, valinnoissa ja päätöksissä
- työpaikkakiusaaminen, jos se perustuu sukupuoleen
Seksuaalisena häirintänä ei voida pitää esimerkiksi rohkaisuksi tai kiitokseksi tarkoitettua neutraalien vartalon osien koskettelua, tervehdys- tai onnittelutilanteeseen liittyvää halausta (johon ei liity seksuaalista viritystä), asiallista tai ammatillista keskustelua seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa tai yksittäistä ja viatonta, hyväntahtoista ja huumoriin liittyvää ja vastavuoroista tai neutraalia flirttiä.
Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan henkilön sukupuoleen liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista ja jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.
Sukupuoleen perustuva häirintä voi ilmetä seuraavin tavoin:
- alentava ja kielteinen puhe toisesta sukupuolesta
- toisen sukupuolen halventaminen
3. Joensuun yhteiskoulun lukiossa työskentely kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi
3.1 Ennaltaehkäisevä työ
Häirinnän ehkäisemisen lähtökohtana on oppilaitoksen johdon ja kaikkien työntekijöiden asenne; kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ei tule pitää missään olosuhteissa hyväksyttävänä, jokainen on sitoutunut ennaltaehkäisemiseen ja puuttuu välittömästi kaikkiin esille tuleviin tapauksiin. Jokaisen aikuisen toimijan pitää olla tarkkana siitä, että ei kiusaamistilanteita havaitessaan jää kiusaamisen hiljaisen hyväksyjän rooliin. Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä eivät lopu itsestään, kaikkiin niihin on puututtava määrätietoisesti. Jos niihin ei puututa, on vaarana, että niitä aletaan pitää yhteisössä ”normaalina” käyttäytymisenä.
Kun lukiossamme käsitellään kiusaamista, väkivaltaa tai häirintää, on tärkeää, että keskustelu pysyy koko ajan toisia asiallisena ja kunnioittavana ja kaikkien tulee kokea voivansa turvallisesti osallistua keskusteluun. Tähän tavoitteeseen pääsemistä tukee huomion kiinnittäminen oppilaitoksen yleisen hyvän ilmapiirin ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemistä käsitellään lukuvuosittain lukiossamme myös eri oppiaineiden oppitunneilla, ryhmänohjauksessa, opiskelijakunnassa ja mahdollisesti muissa yhteyksissä.
Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemistä käsitellään lukuvuosittain mm. ryhmänohjauksessa. Huoltajille tiedotetaan myös asiasta. Kouluterveyskyselyn tuloksia ja muita kyselyiden tuloksia seurataan, ja niiden pohjalta laaditaan tarvittavat toimenpideohjelmat yhteisöllisessä opiskelijahuoltoryhmässä yhdessä opiskelijakunnan edustajien kanssa.
Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän esiintyvyyttä lukiossamme seurataan vuosittain erilaisilla kyselyillä. Kyselyiden vastaukset tulee säilyttää mahdollisia myöhemmin esille nousevia selvittelyjä varten kaksi vuotta kyselyjen toteuttamisen jälkeen.
3.2 Koulutuksen tärkeys
Yhteisöllisen opiskelijahuoltoryhmän jäsenet osallistuvat kukin tahoillaan kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemistä käsitteleviinn koulutuksiin. Koulutuksen sisällöistä keskustellaan ryhmässä ja jaetaan osaamista. Yhteisöllinen opiskelijahuoltoryhmä osallistuu yhdessä rehtorin kanssa opettajille ja muulle henkilökunnalle järjestettävän koulutuksen suunnitteluun.
Tavoitteena on, että henkilökunnalle tai osalle siitä järjestetään koulutusta vähintään joka kolmas lukuvuosi kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemisestä.
Suunnitelma käsitellään lukuvuosittain opettajienkokouksessa ja myös opiskelijakunnan hallituksessa. Kokoukseen kutsutaan tarpeen mukaan eri asiantuntijoita.
3.3 Tiedottaminen ja viestintä
Suunnitelmasta opiskelijan suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä tiedotetaan lukuvuosittain opiskelijoille, huoltajille ja vanhemmille ja kaikille oppilaitoksen työntekijöille, opettajien lisäksi myös muulle henkilökunnalle.
- Suunnitelmasta tiedotetaan lukion opinto-oppaassa
- Sen lisäksi, että ohjelma julkaistaan kotisivuilla, sen sisältö käsitellään kerran lukuvuodessa opiskelijoiden kanssa ryhmänohjauksessa.
- Suunnitelmasta tiedotetaan opettajille vähintään kerran lukuvuodessa opettajienkokouksessa, jonka teemana on opiskeluhuolto
4 Menettelytavat eri tilanteissa
Lukio voi puuttua kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan jos sitä tapahtuu lukion alueella ja työpäivän aikana tai lukion järjestämässä tilaisuudessa mm. opintomatkalla. Jokainen kiusaamista, väkivaltaa tai häirintää havainnut on velvollinen ottamaan asian puheeksi, jotta asiaa voidaan selvittää huolellisesti henkilökunnan kanssa.
Tässä kiusaamisen käsitteen alle on sisällytetty kiusaamisen eri muodot ja seksuaalinen häirintä. Jos opiskelija tulee kertomaan jollekulle oppilaitoksen aikuiselle kiusaamisesta, aikuinen on velvollinen viemään asiaa eteenpäin kiusaamisen loppumiseksi. Opiskelijoiden, joita asia koskee, tulee olla tietoisia asian käsittelystä.
Jokainen tietoon saatettu kiusaamistapaus on tutkittava ja aloitettava selvitys mahdollisimman nopeasti. Kaikkia osapuolia on kuultava. Prosessilla tavoitellaan positiivista muutosta ja väärinymmärrysten oikaisemista.
Kiusaamisen selvittelyssä on olennaista molempien osapuolten kuuleminen, ensin erikseen ja sitten yhdessä. Selvittely antaa kummallekin osapuolelle mahdollisuuden käydä tapahtunutta läpi, rauhoittua ja kehittää omaa tapaa selvitä asiasta eteenpäin oman arvokkuutensa säilyttäen. Aikuinen tarjoaa neutraalin asiantuntemuksensa ja aikuisen minänsä osapuolten käyttöön. Aikuisen tuki on välttämätön turvallisuuden tunteen takia. Vain turvassa nuori voi oppia tapahtuneesta, kenties sopia ja pyytää, saada ja antaa anteeksi ja päästä eteenpäin. Tarvittaessa otetaan yhteys huoltajaan.
Seuraavassa on kuvattu esimerkki toimintamallista, jota voidaan hyödyntää kiusaamis- tai häirintätapaukseen liittyvän toimintaohjeen laatimisessa:
1.Jokainen kiusaamista tai seksuaalista häirintää havainnut tai siitä tiedon saanut huolehtii siitä, että asiaa lähdetään selvittämään nopeasti ja tosissaan. Kiusaamistapausta lähtee selvittelemään kiusatun ryhmänohjaaja ja/tai kiusaajan ryhmänohjaaja tai muu kiusaamista havainnut henkilökunnan jäsen ja kuraattori.
2.Tapahtumat kirjataan ylös ja sovitaan seurannasta ja sovittelusta. Tapahtuneen tarkka kirjaaminen on tärkeää: kysymykset, vastaukset, tuntemukset, reaktiot, faktat. Tarvittaessa opiskelijan tuen tarpeen selvittämiseksi kootaan monialainen asiantuntijaryhmä.
3. Jos on mahdollisuus vertaissovitteluun, myös siitä sovitaan. Sovittelu perustuu vapaaehtoisuuteen. Tällä hetkellä lukiossamme ei ole vertaissovittelijoita.
4.Tapauksesta kerätään tietoa haastattelemalla muita asiasta tietäviä opettajia ja muita asianosaisia, jotka ovat oppilaitoksen henkilökuntaa, tai opiskelijoita.
5.Tapauksen käsittelijät tapaavat kunkin osapuolen yksilökeskusteluissa. Tavoitteena on, että jokaisen näkökulma tulee esiin. Tässä yhteydessä sovitaan alaikäisten kanssa yhteydenotosta huoltajiin ja aikataulusta.
6. Eri osapuolten suostumuksella järjestetään yhteinen asian käsittely, jonka tavoitteena on sopiminen (anteeksipyyntö ja anteeksiantaminen). Tarvittaessa tehdään kirjallinen sopimus, jonka osapuolet allekirjoittavat.
- Sovitaan seurantatapaamisten ajankohdat, joissa tarkistetaan, onko kiusaaminen loppunut.
8.Jos kiusaaminen ei lopu, otetaan käyttöön oppilaitoksen kurinpitokeinot ja pyydetään apua muilta viranomaisilta kuten turvallisuusasiantuntijoilta ja lastensuojeluviranomaiselta. Jos kiusaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkit, kiusaamisesta tehdään rikosilmoitus.
9.Kaikki käydyt keskustelut ja tapaamiset kirjataan muistioksi ja säilytetään samoin kuin opiskeluhuoltokertomukset (opiskeluaika + 10 vuotta).
- Kaikille osapuolille tarjotaan tarvittaessa opiskeluhuollollista yksilötukea (opiskeluterveydenhuollon palveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja, sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa).
Kun opiskelija käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti, toimitaan seuraavissa asiakirjoissa kuvatulla tavalla (ovat osa opetuussuunnitelmaa). Suunnitelma toiminnasta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa sekä suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista.
5 Opiskelijoiden toimintaohjeita
5.1 Opiskelija kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän kohteena
Kenenkään ei tarvitse missään muodossa sietää loukkaavaa tai epämiellyttävää käyttäytymistä. Kaikilla on oikeus omiin fyysisiin ja henkisiin rajoihin. Muilla yhteisön jäsenillä on velvollisuus kunnioittaa toisen asettamia rajoja.
- Pyydä kiusaajaa/häiritsijää lopettamaan. Pyri sanomaan EI selkeästi ja vakuuttavasti
- Jos on mahdollista, kerro kiusaajalle/häiritsijälle miltä hänen käyttäytymisensä tuntuu.
- Usein on turvallisinta poistuminen paikalta. Tilanteesta on aina oikeus poistua. Poistumiseen ei tarvita kenenkään lupaa eikä silloin tarvitse sanoa mitään.
- Jos kiusaaminen, väkivalta ja häirintä jatkuu, ilmoita siitä aina jollekin oppilaitoksen aikuiselle ja/tai huoltajalle.
- Asian käsittelyä varten kirjaa tapahtuma esim. puhelimeesi; tapahtuma-ajat ja paikat, mitä tapahtui ja keitä oli läsnä.
- Kiusaaminen, väkivalta tai häirintä ei ole koskaan häirinnän kohteeksi joutuneen syytä!
5.2 Opiskelija kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän sivusta seuraajana
Joensuun yhteiskoulun lukion kaikkia opiskelijoita sekä henkilökuntaa rohkaistaan ja kannustetaan puuttumaan näkemäänsä kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään. Jos opiskelijoille on kertynyt kokemusta oppilaitoksen toimivasta prosessista puuttumisesta kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään tai he tuntevat oppilaitoksen toimintasuunnitelman, se rohkaisee heitä kaikkia aktiivisesti puuttumaan havaitsemiinsa häiriöihin. Myös ilmiön käsitteleminen ja pohtiminen etukäteen auttaa nuoria tunnistamaan häiriötilanteet. Henkilökunnan on virkavastuulla puututtava kaikkeen näkemäänsä epäasialliseen käyttäytymiseen.
Toiset opiskelijat voivat puuttua näkemäänsä kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- Sano häiritsijälle, että hänen käyttäytymisensä on loukkaavaa ja että hänen on lopetettava.
- Tue, puolusta ja usko häirintää kokenutta kaveria.
- Älä vähättele, äläkä syytä kiusattua kaveria.
- Kerro tapahtuneesta jollekin oppilaitoksen aikuiselle ja/tai huoltajalle vaikka nimettömällä viestillä.
6 Suunnitelman seuranta, arviointi ja päivittäminen
Lukion yhteisöllinen opiskelijahuoltoryhmä on vastuussa suunnitelman seurannasta, arvioinnista ja päivittämisestä lukuvuosittain.
Suunnitelman toteutumista seurataan lukuvuosittain. Opiskelijakunnan hallituksen edustajat osallistuvat arviointiin ja päivittämiseen.
JOENSUUN YHTEISKOULUN LUKIOopinto-opas 2024-20254.6.2024